perjantai 27. kesäkuuta 2014

MIKSI DEMARIPUOLUE KUIHTUU JA KUIHTUU JA KATOA?

Katua eteenpäin lipuu iso, sen ruskea, auto. Auto on todellinen ekokatstrofi, jota kuvaa parhaiten sen mauttomaa keulaa koristavat neljä nollaa. Viides nolla löytyy auton ratissa. Hänet tietää itsekkääksi nollaksi autosta, joka kertoo ajajansa vähät välittävän maailmasta, muista ja tulevasta.

Kadun kulmassa seisovat paikallispäättäjät näkevät nolla-auton ja sen kuskin, josta helposti havaitsee ainoastaan sen, että hänen naamallaan ei voi hymyillä ilman kipua.

Vihreä toteaa: Kuinka joku kehtaa ajaa tuollaisella saatuttajalla?

Vasemmistoliittolainen jatkaa: Tuohan maksaa enemmän kuin rehellisen duunarin kolmen vuoden palkka!

Kokoomuslainen vastaa: Tuon auton hinnalla olisi työllistetty monta suomalaista ja tehty paljon  businesta!

Keskustalainen pohtii: Jo on leuhkalla kaupunkilaisella iso neliveto kärry, ja sillä hän ajelee yksin kaupungissa.

Kun auto saapuu aivan kohdalle ja kaikki näkevät paremmin, he tuntevat ökyauton yrmeän kuskin. Silloin Persu kääntyy lomautettujen Demarien puoleen kysyen: Eikö tuo ole teikäläisiä ja oikein Demarien päälliköitä?

Kysymykseen tulee napakka ja vihainen vastaus: EI ME OLLA ENÄÄ DEMAREITA!

sunnuntai 22. kesäkuuta 2014

KAUPUNGIN JA SEN ASUKKAIDEN PARHAAKSI VAI -$hhh -$hhh -$hhh


On tämä niin ruma ja vaarallinen, että sen kunnostamiseksi pitää kuristaa sairaita vanhuksia, nuoria ja lapsia. Se on meidän arvovalinta - muuten jäävuori uhkaa!
Uudessakaupungissa eletään varsin vaiherikkaita aikoja: Välillä rahaa on ja välillä sitä ei ole. On jokseenkin mielenkiintoista havannoida johtavan virkamiehen luottamushenkilöiden käskystä ryhtyneen etsimään säästöjä ja kuulemma siksi lopulta esittäneen kengän tarjoamista  osalle virkakoneistoaan.  Samalla, kun tämä johtava virkahenkilö on käskystä etsinyt välttämättömiä säästöjä ja käynyt yt-neuvotteluita, on hän ollut salaa suunnittelemassa kaupunkilaisten varojen sitomista kaupunkikuvan ehostamiseen. Tästä herää mielleyhtymä äitiin, joka säästää lastensa ruuassa, koulukäynnissä, vapaa-ajassa ja pistää saadut säästöt  meikkeihin sekä muuhun ehostukseen, jotta loistaisi illan pippaloissa.

Säätiöiden tehtävät rajataan tarkkaan niiden "perustamismääräyksessä", jonka mukaan säätiön on toimittava eli, jos säätiön tehtävä on lahjoittaa varoja kaupungin kaunistamiseen, se säätiön on myös tehtävä. Jos näin ei tapahdu tai säätiö asettaa esim. ehtoja, toimii se säätiölain vastaisesti. Laissa säätiön toiminta on tarkaan rajattua eikä esim. sen hallituksen jäsenet voi käyttää tai suunnata säätiön varoja omien mielihalujensa, mieltymystensä tms. mukaan, jos ne ovat ristiriidassa säätiön perustamismääräyksen kanssa: Näin toteaa, tutkintapyyntöä eräästä säätiöstä valmisteleva, juristi.

Pieni ote säätiölaista:

"5 LUKU

Erinäisiä säännöksiä

21 §
Valtion viranomainen älköön olko säätiön hallituksena tai sen jäsenenä asianomaisen ministeriön luvatta, älköönkä myöskään kunnan tai kirkon viranomainen, ellei kunnanvaltuusto taikka tuomiokapituli tai kirkollishallitus ole antanut siihen suostumustaan."




Säätiöt ovat lain ja muun toiminnan osalta oma taiteen lajinsa, toteaa eräs säätiöstä tutkintapyyntöä valmisteleva juristi. Samainen juristi ihmettelee säätiön esittämiä ehtoja, jotka eivät mitenkään palvele lahjoituksen saajan etua tai paranna sen taloudellista asemaan. Otetaan oiva esimerkki käytännön elämästä: On hienoa saa jouluaattona Joululahjaksi X.O -konjakkia ja näyttää sitä vaimolle ja jouluvieraille. Tilanne muuttuu aivan toiseksi, jos konjakkilahjaan liittyy ehto - se on juotava vartissa! Ehdon myötä hienosta lahjasta tuli kiusallinen, tilanteen särkevä ja jopa vastenmielinen painostusvälinen.

Meillä erään säätiön yhteydessä nousee taustalla esiin vaiettu salaisuus, tabu,  josta ei saa puhua eli kolmannen valtakunnan ja sen hengen heimolaisten mahdolliset kytkennät säätiön taustoihin. Jo ennakkoon kielletään tabusta keskustelu paheksumalla mahdollisia natsikorttien esiin nostoa. Kun muualla maailmassa yritetään vieläkin oikaista historiallisia vääryyksiä sekä palauttaa vääryydellä satu etu tai omaisuus vääryyttä kärsineiden perillisille, meillä asiasta ei saa puhua ei pukahtaa - ASIASTA SELVITYSTÄ HALUAVA LEIMATAAN KELVOTTOMAKSI LUOTTAMUSHENKILÖKSI. Me olemme kaksinaismoralisteja vailla vertaa, itsekäs etumme saa enemmistön kieltämään historiasta puhumisen, sen selvittämisen, tarkentamisen  ja mahdollisen huhujen oikaisun.

Meille esim. sätiön omaisuuden alkuperäsi riittää ikiaikainen selitys osakkeista. Jos joku tavallinen keskivertotuloilla elävä pulliainen ostaisi yhtä äkkiä kymmenenmiljoonan euron talon, se herättäisi hämmenystä ja kysymyksen: Millä tavallinen reppana osti kymmenenmiljoonan euron talon? Riittäisikö tuolloin vastaukseksi: RAHALLA, KYMMENELLÄMILJOONALLA EUROLLA? Eikä säätiöiden omaisuuden taustojen selvittäminen ole, ainakaan tässä tapauksessa, mitään mystiikka. Tämän meidänkin säätiömme eräs alkulähde aukesi minulle muutamassa tunnissa, joten kyse on ajankäytöstä, viitsimisestä totuuden selvittämisessä.


lauantai 14. kesäkuuta 2014

Päätöksentekoa koirien hautausmaalla!

Meillä onneton valmistelu suoltaa jatkuvia yllättäviä yllätyksiä. Ikävintä valmistelussa on se, että valmistelun tarjomat yllätykset ovat joko yllätyksellisen kalliita tai ikäviä ja pahimmillaan ikäviä plus kalliita. Tontonmäen tunaroinnit toistuvat ja toistuvat eli suolletaan valmistelua, johon joko ei ole varaa tai joka enemmänkin haittaa kuin palvelee kaupungin asukkaita.

Kaupunginhallituksen tehtävänä on toimia kaupunkiorganisaation esimiehenä eli heidän on luottamushenkilöinä valvottava kaupunkilaisen edun toteutumista. Viime valtuustokauden miinus saldo oli kahdeksanmiljoonaan euroa ja ilman miljoonilla euroilla tapahtunutta kaupunkilaisten omaisuuden myyntiä miinus olisi kasvanut reilusti yli kymmeneenmiljoonan euron. Mitä teki kaupunginhallituksemme? - Entisen tarkastuslautakunnan ja muutaman valtuutetun esiinnostamista selkeistä faktoista huolimatta hallitus ei puuttunut millään tavoin valmistelun laatuun - PÄINVASTOIN MILJOONIEN MOKAT VALMISTELLEILLE VIRKAHENKILÖILLE JAETTIIN RUHTANAALLISIA PALKANKOROTUKSIA JA KANNUSTINLISIÄ!

Mikä ikävintä, nykyisellä valtuustokaudella ei ole tapahtunut muutosta parempaan suuntaan. Tarkastuslautakunta on muuttunut hiljaiseksi myötäilijäksi ja kriittiset, avointa keskustelua vaativat luottamushenkilöt on pelattu demokratian vastaisesti pois päättävistäelimistä. Olemme ajautuneet, viime valtuustokauteen verrattuna, ojasta allikkoon.

Nyt ollaan  käsittämättömällä valmistelujunttaamisella vaarantamassa kaupunkilaiste terveyttä ja muuttamassa kaupunkikuvaamme totaalisesti. PAHIMMILLAAN UUSIKAUPUNKI EI ENÄÄ OLE IDYLLINEN MERENRANTA KAUPUNKI, VAAN SE KUIHTUVA JA RÄNSISTYY KUIN VIENANMEREN RANNALLA OLEVA KALASTAJAKYLÄ. Vaikka kansa on äänekkäästi osoittanut näkemyksensä, kansan palvelijaksi palkattu virkakoneisto valmistelee mitä ihmeellisimmin suhmuroinnein kansan selkeästi ilmaiseman tahdon vastaista päätöstä. Jos nykyisen valmistelun seurauksena rakennetaan po. tuulimyllyt, sopii muistaa: NE HAITTAAVAT, UUSIKAUPUNKILAISTEN TERVEYTTÄ, ASUMISTA JA HALLITSEVAT KAUPUNKIKUVAAMME KYMMENET TULEVAT VUODET ELI JÄÄVÄT PERINNÖKSI TULEVILLE POLVILLE!

On perusteltua pyytää jonkin sorttista uudelleen harkintaa po. hankkeen suhteen ja pitää huoli siitä, että tämä oli viimeinen valmistelu, johon oli koiralauma ellei kaksi haudattuna. Kaupunkilaisella ja luottamusmiehellä on oltava Uudessakaupungissakin oikeus saada tarvittava tieto, jotta syntyvät päätökset ovat kaupunkilaisten edun mukaisia.  Päätöksen tekomme tulee olla avointa, keskusteluun perustuvaa eikä muistuttaa korien hautausmaalla toimimista!

torstai 12. kesäkuuta 2014

UUTEENKAUPUNKIIN ON SAATAVA MAUNO VANNAS MUSEUM!

TÄMÄ EI YKSINKERTAISESTI RIITÄ!


Valtuustoaloite:

Mauno Vannas Museum Uuteenkaupunkiin

Mauno Vannas on vielä kuolemansa jälkeen merkittävä Uudenkaupungin ystävä ja kaupungin suurin yksityinen hyväntekijä. Hänen nimeään kantava säätiö on, jo kymmenien vuosien ajan, mahdollistanut kaupunkimme kaunistamisen ja julkisuuskuvan entraamisen. Vannaksen säätiöltä saadut summat eivät ole olleet pikkurahoja vaan tulevaisuus huomioiden puhtaan miljoonista!

Vanha sanonta, kukaan ei ole messias omassa kylässään, pitää paikkansa myös Uudenkaupungin ja Vannaksen suhteen. Miehen nimeä kantavan säätiön rahat kyllä kelpaavat kaupungille, mutta pientä reliefiä lukuuottamatta kaupunkimme ei ole mitenkään huomioinut suurta hyväntekijäänsä. Vähemmän kaupunkiin vaikuttaneet entiset uusikaupunkilaiset sen sijaan huomioidaan jopa heidän nimeään kantavalla tapahtumaviikolla.

Uudenkaupungin suhtautumisen Mauno Vannakseen tekee vähintäänkin kyseealaiseksi se tieto, mitä kaupunkimme suuresta ystävästä ja hyväntekijästä levitetään Uudenkaupungin ulkopuoluella. Siksi esitänkin Mauno Vannas Museumin perustamista Uuteenkaupunkiin. Museumin tulee kertoa rehellisesti Mauno Vannaksen elämästä ja saavutuksista sekä korostaa hänen sisällään kantamaa lähimmäisen rakkautta ja kotikaupungin kunnioitusta, joista me ja tulevat uusikaupunkilaisukupolvet saamme nauttia!

MAUNO VANNAS MUSEUM ON VÄHINTÄ MITÄ VOIMME TEHDÄ, OLEMME SEN HÄNELLE VELKAA!

Taas kerran vannas säätiö lahjoittaa ja kaunistaa Uuttakaupunkia!

keskiviikko 11. kesäkuuta 2014

KADOTUKSEN KOSKESTA VALHEIDEN VAINIOILLE!

Rannat kauniiksi, siihen riittää rahaa, jos golfin tukea ei tarvitse lopettaa. Kaikki muu joutaa uhrata, kunhan kukat kasvaa ja viheriö on kaunis!
Aika on armoton mittari totuuden suhteen. Nimensä mukaisesti aika antaa aikaa ja jopa jatkoaikaa. Kaikki tulevaan lupaava puhe on aluksi totta vaikkei se kovin todennäköistä olisikaan. Aluksi aika on armollinen ja mahdollistaa puheiden toteuttamisen ja totuudeksi osoittamisen. Mutta mikäli mitään ei tapahdu ja puhe jäi puheeksi, ryhtyy ajan hammas nakertamaan tulevaisuuteen tähtäävän puheen totuutta.

Kun vuosien ja jopa juhlinnan jälkeen puheissa luvatut työpaikat eivät synny, tontonmäkien menestys muuttuu miljoona tappioksi, talous huononee huononemistaa, luvatut televisioinnit puuttuvat, luvattu interaktiivisuus ei toteudu ja muutos parmpaan osoittautuu askeleeksi pahempaan, voi todeta ajan hampaan syöneen, puheissa olleen, totuuden olemattomiin. Näin totuudesta tuli mojova valhe ja huomasimme puheiden siementen sekä valmistelun oraiden valuneen puppua vaahtoavaan koskeen tai kasvaneen viheliäisiä rikkaruohoja tuottaneella valheiden vainiolla.

Harvoin käy niin, että demokraattisesti valittu organisaatio toimii, julkisuuskuvaan nähden aivan päinvastaisesti, eli mitä loistavammaksi jotain väitetään, sitä onnettomampaa se todellisuudessa on. Hitlerin yhteiskuntamalli ja sitä sokeasti tukenut lehdistö pystyi tähän. Suomessa SVL yritti samaa, mutta onneksi meillä järki voitti ennen kuin karhu pisti kaiken sileäksi. Oikeaan, joskin raskaaseen, ratkaisuun vaadittiin rehellisyyttä ja henkilövaihdoksia. Jos näin ei olisi tehty, olisi historiamme kokolailla toinen.

Onnettommuutta ja tuhoa sylkevä oma organisaatiomme vaatii niin ikään uusia oppeja ja uusia tekijöitä. Olemme jo nähneet, että tunaroinnin kiimassa miljoonanamunauksia siementävät valmistelijat ja heitä kritiikittä nuolevat päättäjät eivät saa asioita paremmiksi. Meiltä realismi ja suhteellisuus ovat kadonneet ajat sitten, eikä sitä kukaan edes enää vaadi muutosta! Meillä tontonmäen munaukset kasvavat kerrostaloiksi, laitakaupungin munaukset siityvät keskustaan eli pieninkin realismi ja suhteellisuudentaju puuttuu kaupungistamme.

Aikoinaan edes muutama valtuutettu ja tarkastuslautakunta esitti, sittemmin selkeästi paremmiksi osoittautuneita, vaihtoehtoja. Nyt pieni kööri on ominut vallan ja tyrehdyttänyt kaiken keskustelun ja mahdollisuuden vaihtoehtojen esittämiseen. Luonnehtisin meidän päättäjiä Hannah Arendtin tyylillä eichmanneiksi. Nöyriksi mutta veltoiksi ja mielikuviteksettomiksi rivitumpeloiksi, jotka ovat alistuneet toteuttamaan virkamiesdiktatuurin typerimmänkin valmistelun. Jos tämä olisi lännen elokuva, olisi viimeinen toivomme pelastukseen hevosilla apuun karauttavassa ratsuväessä, mutta ehkäpä Uudenkaupungin tapauksessa pelastajiksi odotetaan tultasyöksevilla ja savuavilla tiikereillä saapuvia vapahtajia, ketä kantavat aivan jotain muuta kuin sinitakkien uniformua!

Olemme luoneet Uuteenkaupunkiin oman, laajan tuen saaneen linjan: RANNAT KAUNIIKSI, KÖYHÄT KYYKKYYN JA LAPSET - NO MITÄ NIISTÄ, EI NE ÄÄNESTÄ!

JOTKUT SAAVAT AVUSTUKSIA, TOISET EIVÄT VOI EDES HAKEA!

lauantai 7. kesäkuuta 2014

KAUPUNKI ON SAATAVA VETOVOIMAISEKSI, TURVALLISEKSI JA KAUNIIKSI!

Tuskinpa kenelläkään on mitään sitä vastaan, että mitä tahansa kaupungin kolkkaa kaunistetaan. Varmaankin kaikki suovat kaikille hyvin mielellään kauniin elinympäristön! Jos käytössä on rahaa ja päivän valon sekä tarkastelun kestävällä tavalla hankittua rahaa, niin mitään ongelmia paikkojen ja puitteiden kaunistukselle ei voi löytyä!

Tilanne muuttuu kokonaan toiseksi, jos rahaa ei ole - ei edes harmaata tai mustaa! Tuolloin joko karsitaan jostain olevasta tai otetaan lisää velkaa. Minä en kovalla pohtimisellakaan löydä muuta ratkaisua em. ongelmaan. Jos joku löytää ratkaisun niin kertokoon sen, pistetään tuolla ratkaisulla niin kaupungin kuin sen asukkaiden puitteet kukoistamaan ja taloudet kuntoon.

Meillä esitettiin säästöiksi virkahenkilöiden irtisanomisia, jotta kaupungin palvelut pystyttäisiin säilyttämään edes jonkinmoisella tasolla. Nyt on ilmennyt, että samalla ja jopa aikaisemmin, kun johtavat virkahenkilöt kävivät irtisanomisneuvotteluja, he kaavailivat noin irtisanomisten suuruista rahan upottamista kaupungin ehostamiseen. Sopii kysyä, millä valtuuksilla ja kenen tietäen näitä kaavailuja, neuvotteluja ja rahan upotuksia valmisteltiin?

Jos samat ihmiset, samaan aikaan valmistelivat säästoimet, irtisanomiset ja kaupungin kaunistamisen, ne olivat näille ihmisille vaihtoehtoja. Miksei kyseisiä asioita, kun ne kerran tiedossa oli, tuotu vaihtoehtoina myös valtuutetuille? Olisi reilua. jos valtuusto olisi voinut samassa kokouksessa tehdä oman valinnan. Se ei olisi ollut pelkkää arvokeskustelua vaan selkeä arvopäätös. Tämän päätöksen olisi jokainen kaupunkilainen voinut lukea lehdestä, siis Vakka-Suomen Sanomista, ja nähdä oman valtuutettunsa tai varavaltuutettujen kauko-ohjatun arvomaailman.

Nyt ollaan tässä ja vitkastellut valmistelija vaatii nopealla aikataululla, nopeita päätöksiä. Tämä saa hyväntekijän näyttävän enemmän kiristäjältä. Ja ne rahat....

Mutta lukekaapa täältä:http://ukis.fi/2014/06/05/ugin-kaupunginlahden-reunusten-miljoonien-korjaustyo-liikkeelle-jo-syyskuussa-ilman-maararahoja/

torstai 5. kesäkuuta 2014

UUDESTAKAUPUNGISTA LÖYTYY RAHAA: PASKLAHDEN ENTRAUKSEEN 1,5 MILJOONAA!

Uusikaupunki on kummallinen päätöksenteon ja arvomaailman kehto. Viimeviikolla meillä ei ollut rahaa kouluavustajaan ja opettaja jää yksin opettamaan neljää ikäluokkaa. Reilu kuukaisi sitten tukku virkahenkilöitä sai kenkää. Nyt kaupungista löytyy rajusti rahaa eli 1,5 miljoonaa pasklahden rantojen ehostukseen:

KLIKKAA TÄSTÄ

Tarkastuslautakunnan arviointikertomus!

Tarkastuslautakunnan arviointikertomusta odotettiin kun kuuta nousevaa, joka ei meinannut nousta millään. Eikä se noussutkaan, tämän voi todeta perehtymällä arviointikertomukseen.

Onko kyseessä vuosisadan takinkääntö, ruskeakielisyyden syvin ilmentymä vai pienen piirin ja toisiaan halailevan joukkion mielistelyn menestysilmentymä. Käyppä vilkuilemassa, mutta muista: OLLAAN IHIMISIKSI!

TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS!