ASIANTUNTIJALAUTAKUNNILLA ON TIETO MYÖS PÄÄTÖSTEN SEURAUKSISTA!

Kulttuuri- liikunta- ja nuorisolautakunta teki hallituksen vastaisen päätöksen nuoriso- ja liikuntatoimenjohtajan irtisanomisesta. Hallituksen päätös on perusteltavissa siinä missä lautakunnanpäätöskin. Hallitus on  lähtenyt oikaisemaan kaupunkimme vinoutunutta taloutta jo menneen vuoden alussa yksimielisellä päätöksellä.

Hallitus antoi johtaville virkahenkilöille tehtäväksi etsiä säästöt. Po. virkahenkilöt eivät etsineet säästöjä, vaan esittivät jopa lisäväen palkkaamista ja rahaa vievää munimista esim. Tontonmäen myynnin suhteen. Sen sijaan, että hallitus alkoi yhdessä, noviisin kaupunginjohtajan kanssa etsimään itse säästöjä, sen olisi pitänyt näyttää auktoriteettiaan ja johtajuuttaan eli komentaa: JOKO VIRKAMIEHET ETSIVÄT SÄÄSTÖT TAI ETSITÄÄN VIRKAMIEHET, KETKÄ ETSIVÄT SÄÄSTÖT!

Meillä luottamushenkilöt eli kaupunkilaisia edustavat kaupunkilaiset ryhtyivät tekemään sitä työtä, minkä vuoksi kaupunkilaisia palvelemaan on valittu korkeasti koulutettuja ja hyvä palkkaisia virkahenkilöitä. Tämä tilanne lienee verrattavissa siihen, jos lakituvassa asiakas ryhtyy tekemään asianajajan työtä, kun siitä ei näytä tulevan mitään tai leikkauspöydällä makaavan potilaan äiti ryhtyy avittamaan kirurgia, kun hänen hommansa ei suju. Tilanne on täysin nurinkurinen! Vai palkkaisitko sinä asioitasi ajamaan juristin, kenen työn joudut tekemään - entäpä palkkaisitko leikkaamaan lastasi kirurgin, joka häviää veitsen käyttöosaamisessa perunankuorimiskokemuksellesi?

Kun luottamushenkilöt ovat pakotettuja tekemään virkahenkilöiden töitä, ollaan menty askel liian pitkälle eli amatöörit soheltavat korkeasti koulutettujen ammattilaisten töitä. Kun tämä oli näkyvissä jo alkuvuodesta 2013 ja oikeastaan jo 2009, olisi hallituksen pitänyt vetää liinat kiinni ja vaikkapa äärikeinona vaatia uudet valmistelijat. Tässä tiedotus- ja painostusilmapiirissä on ulkopuolisen helppo esittää vaateita hallitukselle, joka joutuu jokaisesta, määrätyn piirin mielipiteen vastaisesta liikkeestään, julkisen mollauksen kohteeksi.

Joka tapauksessa meillä ryhdyttiin tekemään säästö- tai pikemminkin irtisanomislistoja ns. amatöörivoimin. Välillä noilla listoilla vilahteli jopa sivistyspalvelujohtaja. Lopulta päädyttiin nykyiseen ratkaisuun ja sen amatööritasoiseen toteuttamiseen. Osaltaan tähän ratkaisuun puuttui kulttuuri- nuoriso- ja liikuntalautakunta. Asiantuntijalautakuntana se halusi hallituksen edustajalta vastauksen kysymykseen: KUINKA TÄSTÄ ETIÄPÄIN? Kun vastaus oli voe veekkone, ei myö tiietä, teki lautakunta yksimielisen päätöksen: NUORISO- JA LIIKUNTATOIMENJOHTAJAA EI VOI IRTISANOA!

Hallituksen on viimeinkin otettava johtajan roolinsa, kuunneltava asiantuntijalautakuntia ja pohdittava virkahenkilöstömme kykyä virkansa hoitoon. Tästä eteenpäin se on hallituksen vika, jos kaupunginjohtajan hatusta tempaistut säästöt ja niiden onneton toteuttaminen ajavat kaupunkiorganisaatiota sekasorrosta kolmanteen. Hallituksen puheenjohtaja ansaitsee kiitoksen lautakunnan eteen tulosta, samoin hattua on nostettava käskystä esittelyn esitelleelle esittelijälle. Mutta missä oli idean isä? - Hän vilahti kuin kilpikonnan nuppi, vaaran uhatessa kilven suojaan.

Hallituksessa sopii pohtia kaiken tämän jatkumoa. Säästöjä etsitään, mutta sen sijaan virkahenkilöstön johdon taholta kylvetään kaaosta ja epäsopua. Uskon valtuustomme, tapahtuneesta johtuen, olevan valmis radikaaleihin muutoksiin kaupunkiorganisaation johdossa. Todennäköisesti valtuustomme suljetussa lippuäänestyksessä kaksi kaupungin johtotyyppiä saisivat lähteä. Tähän näkemykseen olen päätynyt, jututettuani valtuutettuja niin oikealta kuin vasemmalta. Valtuusto on ratkaisuun kypsä, mutta onko hallitus valmis tuomaan asian päätettäväksi? Oli miten oli: NÄIN EI VOI JATKUA!