VIRKAHENKILÖ VOI TÖPÄTÄ HUOLETTA 78 000€ EDESTÄ?

Väliaikaisen valiokunnan juristiseen jokellukseen kannattaa perehtyä tarkemmin. Tutkiminen ja kevyt esitetyn tekstin soveltaminen herättää erikoisia ajatuksia ynnä miellemahdollisuuksia: Jos virkahenkilö saa juntattua jotain läpi hallituksessa esim. uimahallille hankittavan yritykselle vuokratavan helikopterin, pohditaan kaupungille aiheutuneen tappion osalta ainoastaan helikopterin vuokraa ja jos helikopterista ei tehdä yrityksen kanssa vuokrasopimusta, ei tule vuokratappioitakaan. Olisikohan paikallaan pohtia myös  esim. 500 000€ helikopterin hankinnan hyötyä kaupunkilaisille ja sitä, mitä tuolla hinnalla mahdollisesti saataisiin kaupungille?

Meillä ns. rättihalliin upotettiin lähes, ellei yli, 400 000€. Samaan aikaan kun kaupunkilaisten rahoittamassa, omistamassa ja kaupunkilaisille hyödyttömässä hallissa toimi ilmaiseksi , ilman vuokrasopimusta yritys lopetettiin kaupungissamme kouluja, myytiin kaupunkilaisten omaisuutta miljoonilla, ajettiin alas palveluita, lomautettiin työntekijöitä, nostettiin taksoja ja veroja sekä haettiin valtiolta harkinnanvaraista köyhän kaupungin apua. Olisiko halliin upotetusta rahasta ollut hyötyä jossain muualla ja onko hallista vieläkään mitään riemua kaupungin asukkaille?

Eräässä raportin kohdassa valiokunta toteaa aiheutetuksi vahingoksi 78 000€. Kun valiokunta pyörittelee, kääntelee ja vääntelee em. lukua, vahinko häviää korvaamattomaksi. Lopuksi valiokunta toteaa, että vahingot ovat vähäisiä alle 0,5% taseesta. Mistä taseesta? Voiko tästä tehdä tulkinnan, että jokainen virkahenkilö voi rennosti vihellellen tehdä 78 000€ mokan tai peräti alle 0,5% taseesta olevan töppäuksen ja kaikki kuitataan rennosti hymyillen, porukassa hymyille ja veronmaksajan kukkarolla käyden?

Ihan vakavasti ottaen en lähtisi syyttämään po. tapauksessa virkahenkilöitä mistään, sillä heillä on hallituksen siunaus ja hallituksen päätehtäviin kuuluu taloudesta vastaaminen. Päätöksen jälkeen valta siirtyy käsittääkseni esittelijältä luottamushenkilölle. Toinen ihmeellinen asia mielestäni on: MIKSEI VALIOKUNTA YRITTÄNYT HYÖTYÄ OLEMASSAOLVISTA JA KAUPUNKILAISTEN MAKSAMISTA VASTUUVAKUUTUKSISTA? 

Hiukan osia valiokunnan kapulakieliproosasta:

"Hepokarin sääsuojahallin osalta tilapäinen valiokunta katsoo, että kaupunginjohtaja Kosken menettelytavat eivät ole olleet asianmukaisia. Hallin rakentamispäätös on tehty kaupunginhallituksessa 25.8.2008. Tuolloin on hallitus myös päättänyt alustavasti vuokratasosta, sekä muista vuokrasuhteen ehdoista. Keskeinen osa päätöstä on ollut vuokrasopimuksen laatiminen ja hallin rakentamiskustannusten (324.694 euroa) kattaminen sovitulla vuokra- ja korkotasolla vuokra-aikana.  
 
Hallin vuokrasopimusta ei koskaan tehty. Kaupunginjohtaja Koski ei myöskään tuonut vuokrasopimuksen laatimattomuutta kaupunginhallitukseen uudelleen käsi- teltäväksi, vaikka asiakirjoista ilmenee hänen olleen hyvin tietoinen asiantilan erikoislaatuisuudesta. Asiaa voisi arvioida myös virkamiesoikeudellisesti, sillä jos virkamies rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perus- tuvan virkavelvollisuutensa, hän saattaa syyllistyä virkavelvollisuuden rikkomiseen joko tahallisena tai tuottamuksellisena virkarikoksena. Tilapäinen valiokunta ei ole arvioinut Kosken toimia rikosoikeudellisesti.  
 
On selvää, että säänsuojahallin vuokralaisen tultua maksukyvyttömäksi voidaan perustellusti kysyä, että onko asiassa aiheutunut mitään vahinkoa vuokranantajalle sen osalta, että vuokrasopimuksen laadinta laiminlyötiin. Toisaalta se, että so- pimusta ei laadita ja kaupungin omistamaa tilaa käyttää ilman sopimusta ja korvauksetta yritys usean vuoden ajan, on joka tapauksessa perin poikkeuksellista.  
Tilapäinen valiokunta katsoo, että kaupunginjohtajan menettelyn johdosta asiassa ei ole ollut kaupungin muulla hallinnolla asiallisia edellytyksiä puuttua Steelteamin käyttämän hallin oikeusasemaan. Kun ei ole ollut vuokrasopimusta, kaupungin hallinnossa ei ole ollut asianmukaisia edellytyksiä puuttua vuokrasopimuksen mukaisen vuokranmaksun laiminlyöntiinkään.  Tämän asiakokonaisuuden voidaan katsoa aiheuttaneen kaupungille vahinkoa. 

Vahingon suuruutta voidaan arvioida eri tavoin. Tarkastuslautakunta on arvioinut vahingoksi 78.000 euroa arviointikertomuksesta ilmenevin perustein; kaupungin- hallitus on 11.3.2013 arvioinut vahinkoa muodostuneen korkotappiona 26.000 euroa; on myös esitetty perusteltu kanta siitä, että vahinkoa olisi koko menetetty vuokratuotto.  
Tilapäinen valiokunta yhtyy siihen, että vahinkoa varsinaisesti on koko menetetty vuokratuotto. Tämän vahingon ja edellä kuvatun Kosken menettelyn osalta ei kuitenkaan ole sellaista vastaavuutta, että asiallisesti edes teoriassa voisi ajatella Kosken olevan vastuussa menetystä vuokratuotosta sen täydessä laajuudessaan.


........

Johtopäätöksenään tilapäinen valiokunta toteaa, että edellä esitetyistä asioista säänsuojahalliin liittyvät seikat ovat sellaisia, joiden osalta entisen kaupunginjohtaja Kosken vahingonkorvausvelvollisuus voisi tulla kyseeseen ja olla perusteltuakin.  
Edellä mainitulta osin tilapäinen valiokunta ottaa kuitenkin arvioinnissaan huomioon sen, onko säänsuojahallin osalta realistisesti arvioitava vahingon määrä olennainen.  
Tilintarkastustoimen näkökulmasta esimerkiksi tilimuistutuksen harkinnan yhteydessä yksi arvioitava olennaisuuden kriteeri on mahdollinen vahinko suhteessa taseeseen, jolloin vahingon tulisi olla ainakin noin 0,5% taseesta. Tässä tapauksessa vahinko edellä esitettyjen perusteltujen käsitysten mukaan olisi murto.osa tästä."